Kiva oli taas aamulla keitellä "omassa" keittiössä kahvia. Ei ollut muita majoittujia tässä b&bssä ja saimme hääräillä omatoiminutella-aamiaisemme ihan omassa rauhassa.
Viterbon kaupungista Via Francigenalle löytäminen olikin sitten varsin hankalaa. Usein isoissa, sokkeloisissa kaupungeissa saa pää pyörällä etsiä reittiään ulos kaupungista. Kun Via Francigena -kylttejä on maaseudulla vähän joka tolpassa, vaikka minkäänlaista eksymisen mahdollisuutta ei muutenkaan ole, niin kaupunkien keskustoissa niin loistavat poissaolollaan. Tunnin verran lopulta etsimme ja löytyihän se ulospääsy kaupungista Via Cava di Sant' Antonio. Olikin hieno tie! Kallioon louhittu muinainen etruskien tie. Älkää kysykö miksi etruskit louhivat tiensä kallioon (vaikuttaa vaivalloiselta) ehkä se oli joku puolustuksellinen juttu.
Salaperäiset etruskit ovat jättäneet jälkensä ei vain teihin, vaan myös näihin erikoisiin paikannimiin. Esimerkiksi huominen kohde Sutri. Muinaisten etruskien kielelle ei tiettävästi ole löydetty yhtään sukulaiskieliä. Edellisen yön sade oli jättänyt jälkensä polkuummekin. Haastavia vesistöjen ylityksiä tuli eteen aina silloin tällöin.
Päivästä tuli sattumalta hiukan suunniteltua lyhyempi, sillä Vetrallasta olikin yllättävän hankalaa löytää majapaikkaa. Siksipä majoitumme maalle noin puolitoista kilometriä ennen Vetrallaa. Tämä sitten tietää lisää pituutta huomiselle taipaleelle Sutriin.
Mukavaa seurata vaellustanne. Hienoja kuvia. Iloa, valoa ja voimaa! -anne
VastaaPoistaKiitoksia Anne. Kiva kuulla, että joku viitsii lueskella näitä juttuja. Välillä luulen, että itselleni vain kirjoittelen, tosin sekin on tärkeää, koska mulla on niin huono muisti.
VastaaPoista