Montalcino - Bagno Vignoni

Tänään oli pitkä päivä. Käveltiin puoli kymmenestä iltaseitsemään. Nyt on niin väsynyt, että on mentävä nukkumaan. Kerron myöhemmin lisää. No niin, uusi päivä ja jaksaa taas. Eilen päästiin lähtemään Montalcinosta vasta puoli kymmeneltä ja se oli vähän turhan myöhään. Mutta majapaikan emäntä oli kovin mukava, puhelias ja kiinnostunut vaeltajista.

 Muutenkin kiva majoitus, josta vaeltajille annettiin vielä 50 prosentin alennus.



Hurja lasku kaupungista alas. Pari kilometriä jyrkkää laskua ja vielä pari kilometriä loivaa laskua. Ihmeteltiin miten oli edellisenä päivänä jaksettu nousta tätä jyrkkää tietä tänne pilvien tasolla olevaan kaupunkiin. 

Montalcino jäi taakse, mutta kaupunki on niin korkealla, että näkyi loppujen lopuksi melkein koko päivän vielä jossain horisontissa. Ensimmäinen pysähdys oli Torrenierin kahvilassa. Siellä istui surkeana myös nuori ranskalainen pariskunta, jotka olimme tavanneet aikaisemminkin. Tytöllä oli jalka kipeytynyt ja heidän piti nyt jatkaa matkaa bussilla. Pettymys paistoi molempien kasvoilta. Päätin maistaa panfortea. Voimaleipä tuli tarpeeseen, sen verran pitkä matka oli vielä edessä. 

Ostettiin evääksi pari pizzapalaa ja jatkettiin matkaa kohti San Quirico d'Orciaa. Tosi kivan tuntuinen kaupunki, jonne olisi voinut jäädäkin. Nähtiin pikaisesti myös Ursula, mukava saksalainen nainen, joka myös oli nähty aiemmin. Hänelläkin oli jalkaongelmia ja kulki välillä bussilla. Päätettiin jatkaa vielä viisi kilometriä eteenpäin Bagno Vignonin kylpyläkylään. Kuumista lähteistään tunnettu kylä oli tunnettu jo roomalaisaikaan. Ikävää eriarvoisuutta lisää se, että ylempänä rinteellä on superhyperkalliita luksuskylpylöitä. Näin kylmällä säällä vesi on siellä vielä lämmintä. Alempana sitten on vapaalla sisäänpääsyllä Antiche Terme Romane Libere. Hienon näköinen paikka, mutta vesi kylmää kuin suomalainen järvivesi. 

Jatkettiin maalaismajapaikkaamme, joka oli vähän keskustan ulkopuolella.