Käsittämättömän kuuma päivä taas tulossa. Aasit tuijottaa ohikulkijoita ja pian lyhyellä tienpätkällä takana kuuluu tööttäyksiä ja ohi sujahtaa edellisen yön majapaikan kaksi itävaltalaismiestä avoautoissaan hiukset hulmuten ja iloisesti vilkutellen. Olipas hauskaa että huomasivat meidät! Meno näytti kyllä mukavan vilpoiselta.
Medean kylässä ensimmäinen lounastauko. Kivennäisvettä ( sitä kuuluu tolkuttomasti) ja Benedetto jääteetä. Muutama perunalastu, on saatava suolaa, mutta paljon ei pysty syömään tässä kuumuudessa.
Medean kylästä lähdetään nousemaan kukkulalle, jonka päällä on hyvin ruma, valtavan suuri monumentti. Kukkulalla oli ilmeisesti ensimmäisen maailmansodan aikaan suuri taistelu ja monumentti on taistelun muistomerkki. Ehkä ruma monumentti kertoo karua kieltä sodan rumuudesta.
Monumentilta matka jatkuu kohti Cormonsin kaupunkia. Se onkin meidän reitin suurin kaupunki. Alkaa taas olla iltapäivä siestan aika ja pysähdymme ensimmäiseen kahvila-jäätelöbaariin joka on vielä avoinna. Onneksi siellä on ulkopöytiä, olemme niin hikisiä, että huomaan että kahvilusikka lipsuu kokoajan sormista.
Seuraavan yön majapaikkamme on Cormonsista kilometrin verran ylämäkeen seuraavan päivän reitillä. Ajattelin muka etukäteen fiksusti että ollaan kätevästi jo täällä ylämäessä seuraavaa päivää ajatellen. Oli jyrkkä ja kuuma nousu iltapäivän kuumimpaan aikaan. Onneksi isäntä tarjoutui viemään meidät illalla autollaan syömään ja myöskin hakemaan meidät ravintolasta. Sääli varmaan meitä raukkoja. Kertoi olevansa joku alppijääkäri ja varoitteli huomisen reitin raskaudesta. Joo no eipä ihme ettei täällä ole näkynyt yhtään muita vaeltajia, pyöräilijöitä kylläkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti