San Benedetto 

Roccasecca - Montecassinon luostari 

Viimeinen vaelluspäivä valkeni harmaana ja pian alkoi sataa. Voi kurjaa, kun niin vähän oli satanut koko vaelluksen aikana. Puoleenpäivään mennessä sade kuitenkin taukosi. Lähdettiin taas nousemaan vuorille. Kokoajan odotimme milloin joko luostari tai Cassinon kaupunki tulisi näkyviin. 

Cassinon kaupunki ja luostari tuhoutuivat toisessa maailmansodassa lähes täysin, mutta luostari restauroitiin täydellisesti vähintään entiseen loistoonsa. 

Oli hieno hetki, kun luostari viimein putkahti näkyviin vuoren harjanteen takaa. 

Saimme luostarista diplomit vaelluksestamme ja olihan sieltä ostettava sitä likööriä. Sitä likööriä mistä lapsena laulettiin kaanonina " Benediktine, Benediktine munk liköör. "

Pax et Bonum 

Pace et Bene