San Benedetto 

Arpino - Roccasecca 

Ciceron kukkulakaupungista lähdettiin vuorille kohti Roccaseccaa, Tuomas Akvinolaisen synnyinkaupunkia. Nousua riitti, mutta onneksi aamulla alkanut sade muuttui pian auringonpaisteeksi. Hienon rotkoalueen jälkeen alettiin lähestyä Roccaseccaa. Kapea vuoristotie oli suljettu autoliikenteeltä maanvyöry riskin vuoksi. Yksi auto näytti kuitenkin tulevan meitä vastaan. Autosta noussut herra esitteli itsensä Angeloksi. Kuinkas ollakaan, hän oli tietysti Amico del Cammino yhdistyksen paikallinen yhdyshenkilö ja tottakai jo kuullut tulostamme. Koska oli jo iltapäivä hän oli lähtenyt autolla katsomaan ettei meillä ole mitään hätää. Aloimme jo suorastaan liikuttua tästä kaikesta huolenpidosta. Kieltäydyimme kohteliaasti kyydistä kaupunkiin, kävelemäänhän tänne oli tultu. 

Roccaseccassa majapaikkamme isäntä odotteli meitä liikenneympyrässä. Angelo oli ilmoittanut että olemme tulossa. 

Illalla ravintolaan tupsahti tutut italialaisrouvat, jotka olimme tavanneet jo Geranossa. Rouvat vaihtoivat kaupunkia välillä myös bussilla. 

Kyselimme majapaikkamme isännältä viimeisen kohteemme Cassinon majapaikoista. Isäntä lupasi että majoitus järjestyy. Istuimme ja istuimme isäntämme pizzeriassa ( pizzat oli syöty jo aikapäiviä sitten) isäntää ei näkynyt. Vihdoin hän ilmestyi lihavan kaupunkioppaan kanssa, joka osasi englantia. Hän oli siis iltamyöhällä järjestänyt paikalle englantia puhuvan oppaan. Saimme vielä Constantinon puhelinnumeronkin jos tulisi ongelmia. No eipä tullut, niin hyvät oli ohjeet. Grazie, mille grazie!