Bologna

Pohjoisen Italian sateet ja kylmyys vaihtuivat tosiaan lämpimään kesäsäähän, kun saavuttiin Bolognaan junalla iltapäivällä. Ja mikä hullunmylly keskustassa olikaan. Taas kerran oltiin unohdettu tämä päivämäärä 25.4 joka on Italiassa virallinen juhlapäivä, Vapautuksen päivä. Vapatuksella viitataan natseista vapautumiseen. Vähän samanlainen tunnelma kuin Suomessa vappuna kaupungilla. Ihmiset liikkeellä, piknikillä puistoissa yms.

Päästiin kuitenkin siinä väentungoksessa etenemään vihdoin Piazza Maggiorelle. Nyt oltiin Via degli Dein lähtöpisteessä, Neptunuksen patsaalla.

Reitti vei kaupungin läpi kohti San Lucan kirkkoa. Olin jostain italialaisten postauksista lukenut kuinka nousu "san Lucalle on tappava!" No ei se nyt ihan tappava sentään ollut, mutta katettu jalkakäytävä eli portiikki vei aina vain ylöspäin, noin neljän kilometrin matkan. Kyllä siinä muutamaakin pikkulasta ja koiraa kannettiin ylöspäin, kun voimat pieniltä loppuivat. Näitä outoja portiikkeja on Bolognassa kaiken kaikkiaan 62 km! En kyllä yhtään tiedä miksi näitä on tehty. Suojaa auringolta ja sateelta kenties?

Kun San Lucan kirkolle viimein oli noustu, alkoikin mukava laskeutuminen kohti Reno jokea. Olin varannut majoituksen maatilamajoituksesta, joka teki sosiaalista työtä kehitysvammaisten kanssa. Ollaan aika lähellä kaupunkia, mutta suuren puistoalueen keskellä. Talolla on myös omaa hunajaa, laventeliöljyä yms. Porukka pyörittää myös pienimuotoista majoitus - ja ravintolatoimintaa. 

Talo tarjosi meille ruokailijoille, oman tilan hunajasimaa ja oluetkin olivat "sosiaalisia oluita".

Huomenna joudutaan ilmeisesti kiertotielle, koska huhu kertoo että Reno-joki on tulvinut niin pahasti, että polku on osittain kulkukelvoton.